Usko ja järki – sopivatko ne yhteen?

Etsi Jumalaa sydäntäsi ja mieltäsi käyttäen

Tosi kristillisyydessä ihmistä kannustetaan, että hän kehittäisi Jumalaa miellyttävää uskoa käyttämällä sekä sydäntä että mieltä.

KRISTILLISYYDEN perustaja Jeesus Kristus opettikin, että meidän täytyy rakastaa Jumalaa paitsi ’koko sydämellämme’ ja ’koko sielullamme’ myös ’koko mielellämme’ eli älyllämme (Matteus 22:37). Älyllisten kykyjemme täytyy näytellä tärkeää osaa palvonnassamme.

Jeesus sanoi usein: ”Mitä arvelette?” kehottaessaan kuulijoitaan pohtimaan hänen opettamiaan asioita (Matteus 17:25; 18:12; 21:28; 22:42). Samoin apostoli Pietari kirjoitti uskonveljilleen ’herättääkseen heidän selvää ajattelukykyään’ (2. Pietarin kirje 3:1). Apostoli Paavali, laajimmalla alueella matkustanut alkuseurakunnan lähetystyöntekijä, kehotti kristittyjä käyttämään ’järjenkykyjään’ ja ’koettelemalla toteamaan Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon’ (Roomalaisille 12:1, 2). Ainoastaan perehtymällä huolellisesti ja läpikotaisin uskonkäsityksiinsä kristityt voivat kehittää uskon, joka miellyttää Jumalaa ja auttaa heitä kestämään elämässä eteen tulevat koetukset (Heprealaisille 11:1, 6).

Auttaakseen toisia kehittämään tällaisen uskon varhaiskristityt evankelistat ’puhuivat perustellen heidän kanssaan Raamatun kirjoitusten pohjalta ja selittivät ja todistivat viittauksin’ asiat, joita he opettivat (Apostolien teot 17:1–3). Tällainen järkeen vetoava perustelu herätti vilpitönsydämisissä ihmisissä vastakaikua. Esimerkiksi Beroian kaupungissa Makedoniassa monet ”ottivat [Jumalan] sanan vastaan erittäin alttiisti ja tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko nämä [Paavalin ja hänen kumppaniensa selittämät] asiat niin” (Apostolien teot 17:11). Tässä jakeessa on kaksi merkille pantavaa asiaa. Ensinnäkin beroialaiset kuuntelivat alttiisti Jumalan sanaa; toiseksi he eivät olettaneet sokeasti, että heidän kuulemansa piti paikkansa, vaan he varmistivat sen Raamatusta. Kristitty lähetystyöntekijä Luukas kiitteli nöyrästi beroialaisia tästä ja sanoi heitä ’jalomielisiksi’. Suhtaudutko sinä hengellisiin asioihin samalla tavoin jalomielisesti kuin he?

Mieli ja sydän yhteistoiminnassa

Kuten aiemmin mainittiin, tosi palvonnassa on mukana sekä mieli että sydän (Markus ‎‎12:30). Ajattelehan edellisessä kirjoituksessa mainittua kuvausta palkatusta maalarista, ‎joka käytti taloa maalatessaan vääriä värejä. Jos hän olisi kuunnellut huolellisesti ‎työnantajansa ohjeita, hän olisi voinut tehdä työtään koko sydämestään ja sielustaan ja ‎luottaa siihen, että omistaja hyväksyisi hänen työnsä. Sama soveltuu palvontaamme.‎

Jeesus sanoi: ”Tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa.” (Johannes 4:23.) Niinpä apostoli Paavali kirjoitti: ”Sen vuoksi emme mekään – – ole lakanneet rukoilemasta teidän puolestanne ja pyytämästä, että täyttyisitte hänen tahtonsa täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä vaeltaaksenne Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisitte täysin miellyttää häntä.” (Kolossalaisille 1:9, 10.) Jumalan tahdon ”täsmällisen tuntemuksen” ansiosta vilpittömät ihmiset voivat täysin luottavaisesti omistaa koko sydämensä ja sielunsa palvontaansa, koska he ’palvovat sitä, minkä he tuntevat’ (Johannes 4:22).

Näiden syiden vuoksi Jehovan todistajat eivät kasta pikkulapsia eivätkä vastakiinnostuneita, jotka eivät ole tutkineet huolellisesti Raamattua. Jeesus käski seuraajiaan: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, – – opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Vilpittömät Raamatun tutkijat voivat tehdä tosiasioihin perustuvan ratkaisun palvonta-asiasta vasta saatuaan Jumalan tahdon täsmällistä tuntemusta. Pyritkö sinä hankkimaan sitä?

Herran rukouksen ymmärtäminen

Nähdäksemme, miten Raamatun täsmällinen tuntemus eroaa sen sanojen pinnallisesta lukemisesta, tarkastelemme niin sanottua Isä meidän -rukousta eli Herran rukousta, joka on kirjoitettu muistiin Matteuksen 6:9–13:een.

Miljoonat ihmiset toistavat Jeesuksen mallirukousta säännöllisesti kirkossa. Mutta kuinka monelle on opetettu, mitä tuo rukous merkitsee, varsinkin sen alkuosa, joka koskee Jumalan nimeä ja valtakuntaa? Jeesus piti niitä niin tärkeinä, että hän esitti ne tuossa rukouksessa ensimmäisinä.

Rukous alkaa: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” Huomaa, että Jeesus kehotti rukoilemaan Jumalan nimen pyhittämistä. Monilla herää tämän johdosta ainakin kaksi kysymystä. Ensiksikin, mikä Jumalan nimi on? Ja toiseksi, miksi se on tarpeen pyhittää?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on alkukielisessä Raamatussa yli 7 000 kohdassa. Yksi niistä on psalmi 83:18: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” 2. Mooseksen kirjan 3:15:ssä sanotaan Jumalan nimestä Jehova: ”Tämä on minun nimeni ajan hämärään asti, ja tämä on muistona minusta sukupolvesta sukupolveen.”* Mutta miksi Jumalan nimi, joka on läpeensä puhdas ja pyhä, on tarpeen pyhittää? Koska sille on tuotettu häpeää ja sitä on halvennettu aivan ihmiskunnan historian alusta pitäen.

Jumala sanoi Aadamille ja Eevalle Eedenissä, että jos he söisivät kiellettyä hedelmää, he kuolisivat (1. Mooseksen kirja 2:17). Vastoin Jumalan sanoja Saatana väitti röyhkeästi Eevalle: ”Ette suinkaan kuole.” Saatana syytti siis Jumalaa valehtelusta. Hän ei kuitenkaan jättänyt asiaa siihen. Hän häpäisi Jumalan nimeä vieläkin enemmän sanomalla Eevalle, että Jumala epäoikeudenmukaisesti salasi tältä arvokasta tietoa. ”Sillä Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä [hyvän ja pahan tiedon puusta], teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” Millaista panettelua se olikaan! (1. Mooseksen kirja 3:4, 5.)

Syömällä kielletyn puun hedelmää Aadam ja Eeva asennoituivat Saatanan puolelle. Useimmat ihmiset ovat siitä lähtien – tieten tai tietämättään – lisänneet alussa aiheutettua häpeää hylkäämällä Jumalan vanhurskaat normit (1. Johanneksen kirje 5:19). Ihmiset parjaavat edelleenkin Jumalaa syyttämällä häntä kärsimyksistään, vaikka ne saattavat johtua heidän omista huonoista menettelytavoistaan. ”Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle”, sanotaan Sananlaskujen 19:3:ssa (vuoden 1992 kirkkoraamattu). Tajuatko nyt, miksi Jeesus, joka rakasti aidosti Isäänsä, rukoili Hänen nimensä pyhittämistä?

”Tulkoon sinun valtakuntasi”

Rukoiltuaan Jumalan nimen pyhittämistä Jeesus sanoi: ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:10.) Saatamme tämän johdosta kysyä: Mikä on Jumalan valtakunta? Entä miten sen tuleminen liittyy Jumalan tahdon tapahtumiseen maan päällä?

Raamatussa sana ”valtakunta” merkitsee pohjimmiltaan ’kuninkaan hallitusvaltaa’. On näin ollen johdonmukaista, että Jumalan valtakunta tarkoittaa Jumalan hallitusvaltaa tai hallitusta, jossa on hänen valitsemansa kuningas. Tämä Kuningas ei ole kukaan muu kuin kuolleista herätetty Jeesus Kristus, ”kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra” (Ilmestys 19:16; Daniel 7:13, 14). Profeetta Daniel kirjoitti Jeesuksen Kristuksen käsissä olevasta Jumalan messiaanisesta valtakunnasta: ”Noiden kuninkaiden [nykyään vallassa olevien ihmishallitusten] päivinä taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti”, toisin sanoen ikuisesti (Daniel 2:44).

Jumalan valtakunta ottaa maapallon asiat kokonaan valvontaansa, pyyhkäisee siitä pois kaikki jumalattomat ja hallitsee ”aikojen hämärään asti” eli ikuisesti. Näin Jumalan valtakunta on keino, jonka avulla Jehova pyhittää nimensä ja puhdistaa sen kaikesta Saatanan ja jumalattomien ihmisten valheiden aiheuttamasta häpeästä (Hesekiel 36:23).

Jumalan valtakunnalla on – kuten kaikilla hallituksilla – myös alamaisia. Keitä he ovat? Raamatussa vastataan: ”Sävyisät saavat omistaa maan, ja he iloitsevat suuresti rauhan runsaudesta.” (Psalmit 37:11.) Jeesus sanoi samaan tapaan: ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” Heillä on luonnollisestikin Jumalan täsmällistä tuntemusta, joka on vaatimus elämän saamiseksi. (Matteus 5:5; Johannes 17:3.)

Osaatko kuvitella, että koko maapallo olisi täynnä sävyisiä, lempeämielisiä ihmisiä, jotka rakastavat aidosti Jumalaa ja toinen toistaan? (1. Johanneksen kirje 4:7, 8.) Juuri sitä Jeesus rukoili sanoessaan: ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Ymmärrätkö nyt, miksi Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan näin? Mikä vielä tärkeämpää, tajuatko, miten tuon rukouksen täyttymys voi vaikuttaa sinuun itseesi?

Miljoonat ihmiset puhuvat perustellen Raamatun pohjalta

Jeesus ennusti hengellisen opetuskampanjan, joka tähtäisi Jumalan valtakunnan julistamiseen kaikkialla maailmassa. Hän sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee [nykyisen maailman eli järjestelmän] loppu.” (Matteus 24:14.)

Kautta maailman noin kuusi miljoonaa Jehovan todistajaa kertoo tuota hyvää uutista lähimmäisilleen. He kehottavat sinua hankkimaan lisää tietoa Jumalasta ja hänen Valtakunnastaan siten, että ’tutkit huolellisesti Raamatun kirjoituksia’ järjenkykyjäsi käyttäen. Tämä lujittaa uskoasi ja saa silmäsi säteilemään siinä toivossa, että voit elää paratiisimaassa, joka tulee olemaan ”täynnä Jehovan tuntemusta niin kuin vedet peittävät meren” (Jesaja 11:6–9).

*  Jotkut oppineet pitävät parempana muotoa ”Jahve” ”Jehovan” asemesta. Useimmat nykyiset raamatunkääntäjät ovat kuitenkin poistaneet Jumalan nimen käännöksistään kokonaan ja korvanneet sen arvonimillä ”Herra” tai ”Jumala”. Jumalan nimeä käsitellään perusteellisesti Jehovan todistajien julkaisemassa kirjasessa Jumalan nimi joka pysyy ikuisesti.